Ei ole tullut muutamaan viikkoon kirjoiteltua, joten lienee aika taas kertailla, mitä on tullut tehtyä. Ensinnäkin sain passin uusittua ja hommattua tsekkiläisen pankkikortin. Elämä on siis niiltä osin huomattavasti helpompaa. Lisäksi lähetin suurlähetystön kautta Väestörekisterikeskukselle oikaisupyynnön osoitteeni tiimoilta. Heidän web-lomake ei sitten puhunutkaan unicodea ja kantaan mennyt osoite oli ihan höpöhöpöä. Siitä johtuen en sitten saanut uutta suomalaista pankkikorttia. Noh, olen nyt ollut yhteydessä Kelaan ja Nordeaan myös, että eiköhän kusti ala polkea taas Suomen suunnastakin.
Arki Prahassa rullaa tällä hetkellä oikein leppoisasti. Rutiineihin kuuluu punttitreeni kolmesti viikossa ja tietenkin työt. Lisäksi kavereiden kesken kokkailemme toisillemme ruokaa useamman kerran viikossa. Tai siis enimmäkseen he kokkaavat, mutta kyllä minäkin aina silloin tällöin yritän jotain räpeltää. Siihen sitten vielä päälle saa sotkettua jonkun verran kulttuuria. Tällä viikolla kävimme keskiviikkona katsomassa Tsekin filharmonikot ja lauantaina teatteriesityksen. Ensi viikolla olisi sitten Dream Theaterin keikka.
Paikallinen karaoke-skene on tullut otettua haltuun jo aika hyvin. Nyt tiedän jo oikeat paikat jokaiselle viikonpäivälle, jos alkaa laulattamaan. Lisäksi paikalliset karaoke-juontajat ja vakiolaulajat alkavat olla tuttuja. Perjantaina samaan baariin sattui paikallinen Idols-julkkis, joka diggaili kovasti meikäläisen laulua. Muutenkin perjantaia laulajien taso oli kova; seassa oli muistaakseni vain pari heikohkoa laulajaa ja ainakin viisi erittäin hyvää.
Viikon päästä olen Suomessa morjenstamassa siskon- ja veljenpoikia. Onneksi osasivat koordinoida syntymäpäivät sopivasti samalle päivälle, niin ei tarvitse alvariinsa ravata pohjoisessa. Sitten kun pääsen takaisin Tsekkiin, niin pitää alkaa järjestelemään bujinkan-treenejä viikkoaikatauluun.
Hommat alkaa olla kohtuullisen hyvin hallussa täällä. Vielä pitää hommata eurooppalainen sairasvakuutuskortti, ilmoittautua Tsekin viranomaisille pitkäaikaisasukkaaksi ja sen jälkeen voin sitten yrittää saada nettiyhteyden kämpälle. Nuo esteet kun on ylitetty, niin sitten olen jo aika hyvin kotiutunut tänne Bööminmaalle. Tsekin kielen opiskelu on taas unohtunut, perkele. Pitää tsempata sen kanssa nyt oikeasti. Tästä lähtien opiskelen tunnin tsekkiä joka tiistai- ja torstaiaamuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti