Musiikin nauhoittaminen Linuxissa

Minut tunnetaan innokkaanaa muusikkona, joten usein minulta kysytään, mitä ohjelmia käytän musiikin tekemiseen. Vastaus ei tosin useinkaan miellytä kysyjää, sillä käyttämäni työkalut eivät ole saatavilla Windowsille.

Ihan ensimmäiseksi haluan huomauttaa, että en nauhoittele itsekseni kotona musiikkia kovinkaan usein. Nykyisin jos jotain olen tekemässä, niin minut löytää todennäköisemmin oikeasta studiosta. Silloin tällöin kuitenkin saan päähäni nauhoitella jotain kitarariffejä paremman tekemisen puutteessa ja siihen käytän seuraavia ohjelmia.

Rummut

Hydrogen

Rumpukoneet ovat yhtä hyviä kuin niiden mukana tuleva sample-pankki. Koska samplet ovat rahanalaista tavaraa ja vieläpä hintavia sellaisia, niin kelvollisen rumpukoneen löytäminen oli haastavaa. Lopulta päädyin käyttämään ohjelmaa nimeltä Hydrogen. Sen käyttöliittymä oli mielestäni oikein miellyttävä ja intuitiivinen käyttää ja ominaisuuksiakin on minun käyttöön ihan riittävästi. Samplet voisivat olla paremmat, mutta kun ilmaiseksi saa, niin ei pidä liikaa valittaa.

Käytännössä Hydrogenilla tehdään hiirellä naksuttelemalla erilaisia tahteja, joita sitten yhdistelemällä tehdään kappaleita. Mikseri-ikkunassa voi eri kalistimien äänenvoimakkuuksien ja panoroinnin lisäksi säätää erilaisia ihmismäisyyksiä, kuten soittotarkkuuden ja iskuvoimakkuuden vaihtelua. Lopputuloksen voi sitten putkauttaa ulos joko MIDI- tai wav-muodossa.

Ei näin
Ylivoimaisesti suosituin open source -äänityssofta on Audacity. Se on monena vuonna voittanut palkintoja alan julkaisuissa parhaana ilmaisena multimediasovelluksena, mutta minä suoraan sanoen inhoan sitä. Audacity kelpaa mielestäni juuri ja juuri musiikkitiedoston trimmaamiseen puhelimen soittoääneksi, mutta mihinkään oikeaan äänen editointiin en käyttäisi sitä ikipäivänä. Perustoiminnot, mitkä kaupallisissa kilpailijoissa ovat yhden hiirenpainalluksen päässä, on piilotettu valikoihin niin syvälle, että hommasta ei vain kertakaikkiaan tule yhtään mitään. Lisäksi käyttöliittymä on ruma kuin synti, vaikkakin se on sivuseikka.

Rajaton raituri
Ardour on mielestäni yksi ällistyttävimpiä open source -projekteja. Sen kehittäjä Paul Davis jätti päivätyönsä kovapalkkaisena ohjelmoijana ja koodaa Ardouria täysipäiväisesti lahjoitusvaroilla. Hän ilmoitti, että niin kauan kun hän pystyy elämään lahjoituksilla hankkimatta päivätöitä hän on sitoutunut kehittämään Ardouria. Toinen ällistyttävä seikka Ardourissa on sen laatu. Käyttöliittymää myöten se on priimaa ja täysin useimpien kaupallisten kilpailijoidensa tasolla, jos ei ihan kalleimpiin ohjelmistoihin verrata. Sitä on myös käytetty osana kaupallisia tuotteita.

Ardour Digital Audio Workstation

En todellakaan ole mikään raiturin tehokäyttäjä, joten en ole varmasti tutustunut edes promilleen Ardourin ominaisuuksista. Olen ainoastaan nauhoittanut raitoja, trimmaillut ja yhdistellyt pätkiä eri otoista sekä säätänyt mikseristä tasot kohdilleen ja joskus laittanut vähän kaikua. Ardourissa ei ole mitään rajoituksia raitojen, väylien, pluginien (ts. efektien) tai edes undojen suhteen. Tämän tasoinen softa käyttää luonnollisesti JACK-äänipalvelinta.

Klippejä tai pv
Tällaisen jutun kirjoittaminen olisi typerää ja julmaa ilman jotain kättä pidempää. Alla linkki biisiin minkä nauhoittelin kesällä 2008.  Biisissä ei ole muita soittimia kuin Hydrogenilla tehdyt rummut ja n kappaletta kitaroita. Musiikki-ihmisille tässä pakollinen lista laitteistosta:

• Ibanez RG 7620 -kitara
• Behringer V-amp 2 -mallintava efektiprosessori
• Terratec DMX 6fire 24/96 -äänikortti

Fun Song mp3 4,23MB

Loppusanat
Eniten Linux-käyttäjänä jään kaipaamaan kunnollisia rumpusampleja. Hydrogenin peruskirjasto välttää, mutta Drumkit From Hellin kanssa siitä ei voi puhua edes samana päivänä. Raituriohjelmana Ardour on varmasti riittävä kaikille muille paitsi ehkä ammattimiksaajille.

Äänikortin osuutta nauhoittamisessa ei pidä myöskään väheksyä ja sillä rintamalla Linux-käyttäjille tulee valitettavasti lunta tupaan. Vähänkin erikoisemman kortin omistajat törmännevät pian siihen tosiasiaan, että niiden ominaisuuksista vain olennaisimmat ovat tuettuna open source -ajureissa. Perusteellinen googlaus on siis paikallaan ennen äänikortin ostamista, sillä joillekin korteille on täydellinen tuki, kun taas toisista voi olla esimerkiksi digitaalinen I/O tai MIDI-ominaisuudet implementoimatta.