Slashdot nousi pitkästä aikaa tietoisuuteeni uutisella, jonka mukaan Putin on antanut määräyksen Venäjän liittovaltion virastojen siirtyä käyttämään Linuxia seuraavan neljän vuoden sisällä. Lisäksi luodaan oma avoimen lähdekoodin ohjelmistovarasto. Minua lähinnä ihmetyttää, miksi tähän ei ole vielä pystytty Suomessa.
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa
Open sourcen edut ovat mielestäni kiistattomat. Ensinnäkään avoimien lähdekoodin ohjelmistoista ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja, mistä kertyy valtiolle ja kunnille yli sadan miljoonan euron kustannukset vuosittain. Microsoft väittää omassa propagandakampanjassaan, että maksulliset ohjelmat tulevat itse asiassa halvemmaksi, kun otetaan huomioon ilmaisten ohjelmien mukana tulevat kohonneet tukipalvelukustannukset. En pysty alkuunkaan ymmärtämään, mistä ne kustannukset tulevat.
Sen ymmärrän, että tietojärjestelmien uusiminen maksaa, mutta sitä joudutaan tekemään myös maksullisten ohjelmien puolella. Kaikki joiden työpaikalla tai koulussa on siirrytty Windows XP:stä seiskaan tietävät mistä puhun. Merkitsevä ero on siinä, että Microsoft sanelee aikataulun omien tuotteidensa kanssa ja asiakkaat joutuvat sopeutumaan. Kun Microsoft puskee ulos uuden version toimisto-ohjelmistostaan, mikä tietenkin tallettaa asiakirjat johonkin uuteen tiedostomuotoon, on kaikkien siinä yhteisössä siirryttävä myös, tai asiakirjat eivät enää aukene. Lisäksi uuden ohjelmiston mukana tulee uusi käyttöliittymä ja työntekijöiden uudelleenkouluttaminen on edessä. Miten tämä tulikaan taas halvemmaksi kuin open source?
Panttivankidraama
Mieleen tulee kohtaus elokuvasta Social Network, missä toinen Winkelvossin veljeksistä ihmettelee miten Facebook oli onnistunut saamaan 650 käyttäjää ensimmäisenä päivänä, kun itse hän ei pystyisi edes jakamaan ilmaiseksi huumeita päivässä niin monille. Miksi ihmiset jatkoivat Windows-lisenssien ostamista vaikka he inhosivat sitä ja vaihtoehto oli ilmainen?
Ohjelmistojätin niskalenkki asiakkaistaan oli paljon mahtavampi kuin osasin edes kuvitella. Ensinnäkin kauppiaita kiristettiin hinnoittelumallilla, missä he joutuisivat maksamaan lisensseistä muita kauppiaita enemmän mikäli putiikissa myytiin myös koneita ilman heidän käyttöjärjestelmää. Pelottelun lisäksi epäilen myös valehtelua käytettäneen. Mieleen muistuu tapaus, missä ystäväni yritti ostaa tietokonetta ilman Windowsia, mutta myyjä kieltäytyi toimittamasta sellaista väittäen sellaisen olevan laitonta.
Totuuden nimissä kai suurin syy oli ihmisten haluttomuus opetella uutta. Suurimmalle osalle ihmisistä tietokoneet ovat tarpeeksi pelottavia jo itsessään. Jos siihen päälle pitäisi vielä opetella osoittamaan erinäköistä ikonia päästäkseen internettiin, niin kaiketi valtaväestön mukavuuskynnys on jo ylitetty.
Case: Casa de Oksanen
90-luvulla taloomme pesiytyi Windows 95, jonka jäljiltä meillä on vieläkin kaapissa näppäimistöjä, joista on revitty irti caps lock -nappi. Sen painaminen nimittäin kaatoi Windowsin. Windows 95:n suurin saavutus oli totuttaa käyttäjät siihen, että tavallinen tietokone kaatuilee normaalikäytössä useita kertoja päivässä.
Sen jälkeen taloon tuli 98, mikä ei kai enää kaatunut caps lockin painamiseen, mutta viruksia se imuroi itseensä kuin sieni. Meillä oli tässä vaiheessa kotona muutaman tietokoneen verkko ja kun minä onnistuin Kazaalla tai jollain muulla saastuttamaan yhden koneen, niin pian se oli kaikissa. Muistan yhteiset illat isäni kanssa, kun puhdistimme koneita milloin mistäkin satiaisista ja miten kirosimme Windowsin tietoturvan heikkoutta.
2000-luvun alussa sain ensimmäisen oman tietokoneeni. Sen mukana ei tullut käyttöjärjestelmää, joten minun piti tehdä valinta siitä, minkä siihen asentaisin. Tulin pian siihen tulokseen, että on järjetöntä maksaa Microsoftille käyttöjärjestelmästä, mitä olin oppinut vuosien varrella inhoamaan perusteellisesti. Sen sijaan päätin kokeilla Linuxia, josko siitä olisi mihinkään. Odotukseni ilmaisen käyttöjärjestelmän suhteen eivät olleet korkealla, mutta päätin antaa sille mahdollisuuden ennen kun kaivaisin lompakon esille ja ostaisin Windowsin. Pian ymmärsin, että ilmainen käyttöjärjestelmä oli jopa parempi kuin kaupallinen kilpailijansa ja minusta tuli evankelista.
Näihin aikoihin äitini tietokoneen ylläpito oli jätetty minun harteilleni ja lopulta kone oli taas ajautunut tilanteeseen, missä sen korjaamiseksi käyttöjärjestelmä pitäisi asentaa uudestaan. Päätin säästää omia hermojani ja siirtää äitini Linuxin käyttäjäksi. Hän käytti konetta lähinnä tekstinkäsittelyyn, netin selaamiseen sekä pasianssin pelaamiseen, joten siirtyminen ei ollut mikään ongelma. Asensin koneeseen muistaakseni Red Hat 7.3:n, työpöydälle pistin söpön pingviinikuvakkeen, minkä alla luki "Internet" ja homma oli suunnilleen siinä. Äitini jopa piti siitä, että Red Hatin mukana tuli enemmän pelejä kuin Windowsin mukana. Vuosien varrella äitini koneessa on ollut myös muistaakseni joku versio SuSE:sta (Red Hatin vaihdettua strategiaansa ilmaisten jakelujensa suhteen) ja viimeiset vuodet Ubuntu.
Ongelmia ovat lähinnä aiheuttaneet ajoittain äitini ystäviltään saamat MS-formaatissa olleet tiedostot. Ne ongelmat on kuitenkin nyt jo ratkaistu, mutta jokunen wmv- ja docx-tiedosto saattoi jäädä aukeamatta, kunnes tuki sille tuli jakeluversiopäivityksen mukana joitain kuukausia myöhemmin.
Tavallisen käyttäjän ongelma
Väite siitä, että Linux olisi liian vaikea käyttää "tavalliselle käyttäjälle" on mielestäni täyttä puppua. Jos otetaan käyttäjä, joka ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, niin väitän että Linux ei ole yhtään kilpailijoitaan vaikeampi käyttää. Olen vuosien varrella käyttänyt kymmeniä käyttöjärjestelmiä ja kaikissa niissä on omat omituisuutensa, mitkä ovat pitkään sitä käyttäneen mielestä täysin intuitiivisia. Muistan kun sain ensimmäisen OSX-koneeni ja sen optinen asema oli kelkaton, eikä siinä ollut eject-nappia. Jouduin poistamaan levyn käyttäen klemmaria ja aseman hätäavauskytkintä kunnes vuosia Macintosh-koneita käyttänyt tuttuni tuhahti, että levyt "tietenkin" postetaan raahaamalla aseman kuvake roskakoriin.
Syitä käyttää Linuxia:
- Ei viruksia
- Ilmainen
- Vakaa
- Turvallinen
- Ohjelmien helppo asentaminen ja päivittäminen
- Harvoin tarvetta asentaa ajureita
- Ohjelmat ilmaisia, ei tarvetta piratismiin
Syitä olla käyttämättä Linuxia:
- Olet riippuvainen jostain kaupallisesta sovelluksesta, mille ei ole Linux-käännöstä tai OSS-vastinetta.
- Käytät todella marginaalista rautaa, mille ei ole Linux-tukea.
- Pelit
En jaksa enää uskoa Linuxin nousuun tavallisten käyttäjien työpöytäkäyttöjärjestelmänä. En siksi, että Linux ei olisi valmis siihen, vaan siksi että käyttäjät eivät halua sitä. Jos he eivät halunneet vaihtaa käyttöjärjestelmää silloin, kun koneen mukana tuli XP tai Vista, niin nyt kun Windows 7 on osoittautunut huomattavasti edeltäjiään paremmaksi syitä entistä vähemmän. Yhä useammat käyttäjät tulevat kuitenkin käyttämään Linuxia tietämättään pilvipalveluiden yleistyessä. Lisäksi Linuxin jo pitkään ennustettu esiinmarssi sulautetuissa järjestelmissä alkaa viimein tulla toteen Androidin myötä. Android oli tämän vuoden CES-messuilla selvästi seksikkäin trenidi kuluttajaelektroniikkassa.
Toivottavasti tässä tekstissä oli jotain järkeä. Tämän artikkelin kirjoittaminen oli vaikeaa, koska minulla olisi aiheesta niin paljon sanottavaa. Vaikeinta kirjoittamisessa on tiivistäminen ja asiassa pysymien ja minunlaiselle kirjoittajalle, jolla on muutenkin taipumusta pitkäpiimäisyysteen, se oli erityisen vaikeaa.
